Seuran historia

Ajatus oppihistoriallisen seuran perustamisesta nousi esiin, kun Suomen Tiedeseura alkoi vuodesta 1965 alkaen julkaista The History of Learning and Science -sarjaa, joka esitteli eri tieteenalojen historiaa Suomessa. Seuran perustamiskokous pidettiin 28. syyskuuta 1966.

Sittemmin seurasta on kehittynyt eri tieteenaloja yhdistävä foorumi, johon kuuluu laajalti eri oppialojen edustajia humanistisista luonnontieteisiin. Jäseniä yhdistää kiinnostus tiedon ja tieteen historiaa kohtaan.

Aloitteita, julkaisuja ja tapahtumia

Alusta lähtien seura on tehnyt aloitteita monenlaisista asioista, kuten yliopistomuseon perustamisesta (1968) sekä oppihistorian sisällyttämisestä kaikkien tiedekuntien opintokokonaisuuksiin (1975); 1700-luvun merkkimiesten (Kalm, Forsskål, Gadd) kuvaamisesta postimerkkeihin (1978); Johannes Messeniuksen muistolaatasta Kajaanin linnan raunioihin (1980) ja Arvo Ylpön puiston nimeämisestä Helsinkiin (1987).

Seura on järjestänyt monia näyttelyjä etenkin yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa, esimerkkeinä Kirjoja jotka muuttivat maailmaa - tieteen merkkiteoksia viideltä vuosisadalta (1976), Suomen tieteen merkkiteoksia (1978), Oppinutta väkeä. Kaksi vuosisataa Suomen oppihistoriaa (1982), Liikkeen lait. Newtonin Principia 300 vuotta (1987) sekä Kangastus. Tutkimusmatkailija Georg August Wallin 200 vuotta (2011).

Seuran näyttelyistä on tuotettu näyttäviä katalogeja. Vuonna 1991 kiersi ympäri Suomea seuran 25-vuotisjuhlanäyttely Oppivaisten toimittamia. Näyttelyn yhteyteen valmistui samanniminen kirjanen Suomen oppihistorian sekä itse seuran vaiheista. Kuvaa täydentää vuonna 2013 ilmestynyt julkaisu Opin teillä oppineita, jonka toimitti seuran 40-vuotisjuhlien jälkeen Klaus Karttunen.

>